YK:n kestävän kehityksen tavoite 13, ”Ilmastotekoja” on yksi UPM:n kuudesta painopistetavoitteesta, ja olennaisessa roolissa yhtiön liiketoiminnan kannalta.
”Meillä on yhtiönä ainutlaatuinen mahdollisuus hillitä ilmastonmuutosta metsiemme, tuotteidemme ja toimintamme kautta. Nämä kolme ovat myös linjassa UPM:n Biofore-strategian kanssa, joka pyrkii innovoimaan vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin,” Tuomas Niemi UPM:n vastuullisuustiimistä kertoo.
UPM on yksi ensimmäisiä metsäteollisuusyrityksiä, joka on allekirjoittanut YK:n Business Ambition for 1,5 °C -sitoumuksen. Sitoumuksen allekirjoittaneet yritykset lupaavat tehdä tieteelliseen tutkimukseen perustuvia toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Tähän tavoitteeseen päästään kestävällä metsänhoidolla, innovoimalla uusia tuotteita sekä vähentämällä toimintamme CO2-päästöjä. Yhtiö on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen vähentää tuotantolaitoksiensa hiilidioksidipäästöjä polttoaineiden ja ostetun sähkön käytön osalta 65 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 päästöihin verrattuna sekä vähentää toimitusketjunsa päästöjä 30 prosentilla vuoden 2018 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastopositiivinen metsätalous uusiutuvien biotuotteiden perustana
Ilmastoteot alkavat kestävästi hoidetuista metsistä. Puut sitovat kasvaessaan hiilidioksidia ja terve maaperä varastoi tehokkaasti hiiltä. Kestävä metsätalous on yhtiön liiketoiminnan kannalta keskeinen tekijä. Hyvin hoidetut metsät sopeutuvat myös paremmin ilmastonmuutokseen. Varmistamme, että metsämme kasvavat aina enemmän kuin niitä käytetään sekä pyrimme parantamaan metsien kasvua ja hiilensidontaa.
”Luonnonvarakeskus (LUKE) on laskenut UPM:n omistamien metsien hiilitaseen Suomessa ja Uruguayssa vuonna 2019. Suomessa yhtiön metsien keskimääräinen hiilinieluvaikutus oli viiden viime vuoden aikana 1,3 miljoonaa CO2-ekv. tonnia vuodessa. Hiilinieluvaikutus raportoidaan jatkossa vuosittain”, Tuomas Niemi kertoo.
Metsien tarjoamat mahdollisuudet eivät keskity pelkästään hiilinieluihin. Kestävästi kasvatettu ja sertifioitu puu on monien ilmastopositiivisten tuotteiden uusiutuva raaka-aine. UPM:n perinteiset WISA-vanerit ja puutavara tarjoavat rakentamiseen hiiltä varastoivan ja kierrätettävän vaihtoehdon teräksen ja betonin kaltaisille materiaaleille.
Selluntuotannossa syntyvästä mäntyöljystä valmistettavat UPM BioVerno -diesel ja -nafta puolestaan korvaavat fossiilisia raaka-aineita ja pienentävät polttoaineiden ja muovien CO2-päästöjä. Puun luontainen sidosaine ligniini tarjoaa vastaavanlaisen uusiutuvan vaihtoehdon kumin ja liiman valmistukseen. Uusilla puupohjaisilla biokemikaaleilla on kaupallisia käyttökohteita lukuisissa kuluttaja- ja teollisuustuotteissa.
Puhtaampaa energiaa tuotannon ja toimitusten käyttövoimaksi
Metsien hiilinielujen ja ilmastopositiivisten tuotteiden ohella UPM on jo pitkään pyrkinyt edistämään tuotantonsa energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä. Polttoaineiden ja ostosähkön uusimmat -vähennystavoitteet perustuvat skenaarioanalyysiin, jonka kaikki yhtiön kuusi liiketoiminta-aluetta ovat tehneet tunnistaakseen ilmastomuutoksen tuomat riskit ja mahdollisuudet tulevaisuuden liiketoiminnalle.
”Teemme myös yhteistyötä erilaisten tutkimuslaitosten kanssa. Esimerkiksi Ilmatieteen laitos on selvittänyt ilmastonmuutoksen vaikutuksia UPM:n liiketoimintaan pitkällä aikavälillä Suomessa, Uruguayssa, eteläisessä Saksassa ja itäisessä Kiinassa”, Tuomas Niemi täsmentää.
Konkreettisin askelin eteenpäin
UPM Communication Papers on ottanut tärkeän askeleen solmimalla sähkön ostosopimuksen saksalaisen tuulivoimaloita kehittävän wpd-konsernin kanssa. Uusiutuvalla tuulivoimalla tuotetun sähkön käyttö UPM:n paperitehtailla vähentää yhtiön vuotuisia CO2-päästöjä 200 000 tonnilla eli 5 prosentilla vuodesta 2022 alkaen. Wpd rakentaa parhaillaan Pyhäjoen Karhunevankankaalle noin 33 tuulivoimalan puistoa, jonka tuottaman sähkön UPM on sitoutunut ostamaan 10 vuodeksi.
”Tuulivoima on kustannustehokas tapa tuottaa päästötöntä sähköä. Samalla se on tärkeä osa käynnissä olevaa energiantuotannon historiallista murrosta. On hienoa, että UPM näyttää rohkeasti esimerkkiä siitä, miten yritykset voivat tehdä konkreettisia ilmastotekoja”, sanoo wpd Finlandin toimitusjohtaja Heikki Peltomaa.
Positiivinen kehitys näkyy myös toimitusketjussa. CO2-päästövähennyksiä saadaan esimerkiksi, kun yhtiö ryhtyy yhteistyössä hollantilaisen Spliethoff-konsernin kanssa käyttämään nesteytetyllä maakaasulla (LNG) kulkevia aluksia paperin, sellun ja muiden tuotteidensa merikuljetuksissa Euroopassa. Näin yhtiö vähentää meriliikenteensä hiilidioksidipäästöjä noin 25 prosenttia.
Tutkittua tietoa todellisista ilmastovaikutuksista
UPM seuraa ilmastotavoitteidensa edistymistä osana vastuullisuusraportointiaan. Tavoitteisiin sitoutumisesta kertoo se, että yhtiö on sitonut 750 miljoonan euron valmiusluottonsa marginaalin pitkän aikavälin biodiversiteetti- ja ilmastotavoitteisiin.
”Konkreettisista ilmastoteoista raportointi on tärkeää, sillä sijoittajat, asiakkaat ja sidosryhmät ovat erittäin kiinnostuneita yritysten varautumisesta ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Ilmastoon liittyviä tietoja pidetään jopa yhtä tärkeinä kuin yrityksen talouslukuja”, vertaa Tuomas Niemi.
”Monet UPM:n tuotteista ovat tutkitusti ilmastopositiivisia, mutta monien tuotteiden osalta hiilinielulaskentaa tulee kehittää edelleen. Olemme tässä suhteessa nöyriä ja tunnustamme, että meillä sekä tieteellä on tässä vielä opittavaa. Tavoitteemme on kehittää raportointia niin, että voimme julkaista tieteellisesti todennettua tietoa toimintamme kokonaisilmastovaikutuksista”, toteaa Tuomas Niemi.
UPM julkaisee artikkelisarjan YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Sarjan artikkelit esittelevät valitsemamme painopistetavoitteet ja kertovat käytännön toimistamme niiden edistämiseksi.
Teksti: Janne Suokas
Konkreettisia tavoitteita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi
Kestävän kehityksen tavoitteet