Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön (EKVAS) toimitusjohtaja Hanna Ollikainen on tyytyväinen Hiitolanjoen hankkeen etenemiseen. Hankkeen viimeinen vaihe käynnistyi heinäkuussa 2023, jolloin Ritakosken voimalaitos pysäytettiin. Padon purku-urakka käynnistyi välittömästi turbiinien poiston jälkeen. Jokeen on sen jälkeen rakennettu louheesta ja moreenista pohjapato, joka ylläpitää vedenpinnan sopivalla korkeudella. Kosken nousukaltevuus on muotoiltu kaloille sopivaksi, ja jokeen tuoduilla koskikivillä ja kutusoralla saadaan turvattua järvilohi- ja taimenkantojen lisääntyminen.
Järvilohi on kaikkialla maailmassa äärimmäisen uhanalainen ja lajikanta on tärkeää saada elpymään. Sisävesien monimuotoisuuden kannalta kyse on paitsi vaelluskalojen reiteistä ja sopivista kutu- ja poikasalueista, myös muiden uhanalaisten lajien elinympäristöjen parantamisesta.
”Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen, alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Koska laji on virtavesissä lisääntyvä, joen padot ovat aiheuttaneet lajin harvenemista”, Ollikainen kertoo.
Hiitolanjoen projektissa on ollut kolme vaihetta. Alimmainen koski, Kangaskoski, kunnostettiin vuonna 2021 ja Lahnasenkoski vuonna 2022. Koekalastuksissa syyskuussa 2023 havaittiin jo suuret määrät taimenta ja järvilohta. Ritakoskelta uskotaan tulevan vastaavia tuloksia.
”Kalat ottavat heti uudet lisääntymisalueet omakseen, kun vain pääsevät ylöspäin, eikä pato ole estämässä niiden kulkua. ELY:n kalatutkijat ovat olleet innoissaan. Emme uskaltaneet odottaa näin hienoja tuloksia”, Ollikainen kertoo joulukuussa päättyvästä hankkeesta.
Etelä-Karjalan virkistyssäätiön suurin kunnostushanke
Etelä-Karjalassa Rautjärven kunnassa sijaitseva Hiitolanjoki on ollut muinainen vesireitti, kalan antaja, uittoväylä sekä myllyjen, sahojen ja vesivoimaloiden voimanlähde. Lisäksi se on Laatokan luonnonvaraisen järvilohen tärkein nousujoki.
Vuonna 1921 valmistuneen Ritakosken voimalan rakennutti paikallinen puuhiomo ja paperitehdas Aktiebolaget Simpele, josta tuli sittemmin osa Yhtyneitä Paperitehtaita. 1990-luvulla Yhtyneet Paperitehtaat sulautui osaksi UPM-konsernia. Viimeisimpänä voimalat kuuluivat Hiitolanjoen Voimalle ja Vantaan Energialle, kunnes vuonna 2017 omistus siirtyi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle. Hiitolanjoen ennallistamisprojekti on kaikkien aikojen isoin hanke virkistyssäätiön historiassa.
UPM Energyn ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen koordinoi UPM:n virtavesiohjelmaa, jossa puretaan vaellusesteitä, uusitaan metsäautoteiden tierumpuja sekä kunnostetaan koskia ja puroja. Ohjelman tavoitteena on vapauttaa tai kunnostaa 500 kilometriä virtavesiä vuoteen 2030 mennessä. Osana virtavesiohjelmaa UPM on tukenut Hiitolanjoen ennallistamistyötä UPM Biofore Share and Care -ohjelman kautta.
Hiitolanjoki ei ole kilometreissä mitattuna kaikkein merkittävin kohde – vapautumassa on noin 14 kilometrin vesistöreitti Ritakosken yläpuolelle – mutta hankkeella on myös muita, sekä luonnon monimuotoisuutta että alueen virkistyskäyttöä edistäviä vaikutuksia. ”Haemme virtavesiohjelmalla myös vaikutuksia, ei ainoastaan kilometrejä,” Rytkönen kertoo. ”Hiitolanjoella on jo saatu hienoja tuloksia Lahnasenkoskelta ja Kangaskoskelta. Uskomme, että myös Ritakoskella tulokset näkyvät jo ensi vuodesta alkaen.”
UPM etsii jatkuvasti uusia kohteita virtavesiohjelmaan. ”Pyrimme siihen, että kunnostettavat kohteet olisivat yhtiön omistamilla mailla tai lähellä omien vesivoimalaitosten alueita mutta olemme avoimia kaikille ehdotuksille”, Rytkönen kertoo. ”UPM kytkeytyy myös Hiitolanjoen historiaan ja siksi on hienoa olla tukemassa tätä hanketta.”
Kunnostus jatkuu uusilla kohteilla
Ollikainen iloitsee paitsi vaelluskalojen paranevista kutumahdollisuuksista Ritakoskella, myös siitä, että koskelle on hankkeen yhteydessä rakennettu esteettömät polut. Pyörällä ja pyörätuolilla pääsee nyt polkuja pitkin ihailemaan koskea. Padon tilalle rakennetaan silta ja kosken ympärille myös katselualueet.
”Tärkeintä on tietysti nousuväylän avaaminen vaelluskaloille, mutta hanke on myös tärkeä koko maakunnan elinkeinolle. Huikeat tulokset ovat paras palkinto työstä. Kiitokset kaikille hyville tekijöille ja rahoittajille, kaikkia tarvitaan.”
Kuvateksti: Ritakoski virtaa nyt vapaana vanhan voimalapadon purkamisen jälkeen. Kyseessä oli Hiitolanjoki-projektin kolmas ja viimeinen vaihe ja Laatokan järvilohta odotetaan kutemaan myös Ritakoskelle.
Teksti: Eveliina Lempiäinen
Kuva: Mikko Nikkinen