Itäisessä Saksassa sijaitsevasta Saksi-Anhaltin osavaltiosta on tulossa kovaa vauhtia yksi Euroopan vetovoimaisimmista kestävän kehityksen mukaisen biokemian ja teollisuuden keskuksista. Tästä on osin kiittäminen UPM:n yli puolen miljardin euron investointia uuteen teollisen mittakaavan biojalostamoon. Kun viimeisintä teknologiaa edustava jalostamo valmistuu Leunan kaupungin läheisyyteen vuonna 2023, se luo yli 200 uutta työpaikkaa.
Leunan kemianteollisuuspuisto sijaitsee 34 kilometrin päässä Leipzigista
Muutos on valtava alueelle, joka oli aikoinaan energiasisällöltään vähäisen ruskohiilen louhinnan ydinaluetta. Toisen maailmansodan jälkeen, Itä-Saksan aikaan, alueelle perustettiin öljyjalostamo, joka lakkautettiin Saksan yhdistyessä.
Nyt, kun Saksa luopuu ruskohiileen perustuvasta sähköntuotannosta, Saksi-Anhaltin osavaltiolla on edessään uusi suunnanmuutos – tällä kertaa ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden seurauksena.
”UPM:n investointi ja muut vastaavat hankkeet ovat alueen talouskehityksen kannalta elintärkeitä. Leunan teollisuuspuisto on malliesimerkki alueen murroksesta”, johtaja Michael Dutsch UPM Biochemicals -liiketoiminnasta huomauttaa.
Biojalostamossa kiinteä puuraaka-aine jalostetaan uuden sukupolven biokemikaaleiksi. Vuotuinen tuotantokapasiteetti on 220 000 tonnia. Kaikki tämä auttaa korvaamaan fossiilisia raaka-aineita useissa eri teollisissa sovelluksissa.
Kestävän kemianteollisuuden kohtaamispaikka
UPM:n biojalostamo rakennetaan Leunan kemianteollisuuspuistoon, jonka omistaa useista kansainvälisistä kemianteollisuuden toimijoista koostuva yhdistys InfraLeuna. Teollisuuspuiston suuren koon ja sen tarjoamien hyvien yhteistyömahdollisuuksien ansiosta investoinnilla on suuri strateginen merkitys UPM:lle, minkä vuoksi yhtiö on hankkinut puistoon 10 prosentin omistusosuuden.
Biojalostamon on määrä valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä
”Arvostamme myös sitä, että UPM tuo Leunaan tulevaisuuteen suuntautuvia teknologioita ja kestävän kehityksenmukaisen kemian teollisuuden tietotaitoa”, InfraLeunan toimitusjohtaja Christof Günther kertoo.
Michael Duetschin mukaan UPM:lle oli tärkeää myös läheisyys kestävän metsätalouden toimijoihin. ”Mahdollisuus hankkia puuraaka-aine kestävästi hoidetuista metsistä on toimintamme edellytys. Lisäksi on tärkeää päästä lähelle esimerkiksi kemian- ja muoviteollisuuden asiakkaitamme, joten sijainti Keski-Euroopassa on optimaalinen.
Leuna on yksi maailman harvoista alueista, jossa kestävä metsätalous ja nämä teollisuudenalat kohtaavat.”
Teollisuuspuiston muihin toimijoihin kuuluvat muun muassa vihreän vetyteknologian edelläkävijä Linde sekä maailman suurin kemianteollisuusyhtiö BASF. Leunassa yhtiöt yhdistävät osaamisensa, kun kemianteollisuus pyrkii kohti hiilineutraalia kiertotaloutta.
”Tavoitteenamme on edistää uusiutuvuuteen pohjautuvaa kiertotaloutta. Se perustuu mahdollisimman korkeaan kierrätysasteeseen, tasapainottaa luonnonvarojen kulutusta ja kysynnän kasvua uusiutuvasta hiilestä kestävästi tuotetuilla biokemikaaleilla sekä korvaa lopulta fossiiliset raaka-aineet kestävillä vaihtoehdoilla”, Duetsch valaisee.
Hyötyä kaikille
Yksi UPM:n investoinnin suurista hyötyjistä on Saksi-Anhaltin aluehallinto, joka tukee uuden biojalostamon rakentamista 20 miljoonalla eurolla. Osavaltion pääministeri Reiner Haseloff painottaa hankkeen merkitystä alueen vetovoimaa lisäävän rakenteellisen murroksen edistäjänä.
”UPM puhaltaa tuulta muutoksen purjeisiin ja tuo uutta dynamiikkaa. Biojalostamohanke avaa osavaltiolle useita kehitysmahdollisuuksia. Jalostamo luo uusia teollisia työpaikkoja päteville ammattilaisille, ja laadukkaat työpaikat puolestaan lisäävät nuorison halua jäädä koulutuksen jälkeen kotikonnuille. Tässä mielessä UPM:n jalostamo auttaa turvaamaan alueen tulevaisuutta”, Haseloff iloitsee.
Biojalostamon innovatiivinen teknologia mahdollistaa fossiilisten raaka-aineiden kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen merkittävän vähentämisen esimerkiksi tekstiilien, PET-muovien, kumin ja kosmetiikan loppukäytössä.
UPM BioMotion™ pienentää merkittävästi kumi- ja muovituotteiden hiilijalanjälkeä
UPM:n biojalostamon raaka-aineina käytetään sahateollisuuden tähteitä sekä paikallisesti hankittua sertifioitua pyökkiä. Puusta voidaan hyödyntää myös osat, jotka jäisivät muuten käyttämättä. Näin jalostamo edistää kestävää metsätaloutta ja tarjoaa metsänomistajille taloudellisen kannustimen muuttaa havumetsät ilmaston kannalta kestävämmiksi sekametsiksi.
Kestävä metsätalous tukee uraauurtavaa biokemikaaliliiketoimintaa
Huipputason yhteistyötä
Leunan seudulla toimii eri alojen yritysten lisäksi useita tutkimuslaitoksia, jotka ovat mukana kehittämässä biojalostamossa tarvittavaa huipputeknologiaa. Duetsch kertoo UPM:n selvittävän aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia alueen tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.
UPM:n Biofore Base -tutkimuskeskukset nopeuttavat biopohjaisten tuotteiden kehitystä
”Lähistöllä on monia huipputason tutkimusyksikköjä, kuten Fraunhofer-instituutin kemian ja bioteknologian keskus CBP. Siellä tutkitaan samoja asioita, joita sovellamme itsekin. Emme halua pelkästään tehdä yhteistyötä näiden tutkimuslaitosten kanssa, vaan haluamme myös kouluttaa tulevaisuuden asiantuntijoita”, Duetsch sanoo.
UPM kuuluu myös BioEconomy Cluster -verkostoon. Sen tarkoituksena on vastata hiilen käytön luopumisesta aiheutuviin haasteisiin tukemalla alueen talouskehitystä biotalouden keinoin. Verkosto pyrkii luomaan kestävän kehityksen kemianteollisuuden keskuksen tarjoamalla yhteistyöalustan kemikaali-, muovi- ja selluteollisuuden toimijoille sekä arvostetuille tutkimuslaitoksille.
Haseloff korostaa, että pyrkiessään vihreän vedyn edelläkävijäksi Keski-Saksan on panostettava entistä enemmän vastuullisuuteen ja ilmastoneutraaliuteen. ”Pyrimme hiilen kiertotalouteen, jossa muovijätettä, orgaanisia tähteitä ja lietettä käytetään muovin, synteettisen kumin ja niin kutsuttujen sähköpolttoaineiden raaka-aineina. Haluamme asettaa uudet standardit kierrätykselle ja jätteen hyötykäytölle.”
Kuvat: UPM